lauantai 30. heinäkuuta 2011

Saluti da Milano!

Italia, tuo taivaallisen kahvin ja efektilankojen luvattu maa! Milano ei ollut poikkeus kummankaan osalta. Vietin ensimmäisen lomaviikkoni Milanon nähtävyyksiä tutkaillen ja kartoitin samalla Knitmap:n osoittamat lankakaupat.
Il centro della lana, Via Montevideo 25
Il centro della lana (Via Montevideo 25, lähin metroasema S.Agostino) oli nimensä mukaisesti lankakeskus tai oikeastaan ikkunaton varastohuone, jossa lankaa oli varastoituna lattiasta kattoon. Häkellyttävä näky ensisilmäyksellä, mutta totuus paljastuikin sitten varsin nopeasti. Suurin osa langoista on hyllyissä tiskin takana ja esillä hipelöitävissä oli vain kori- ja laatikkotolkulla erilaisia efektilankoja, nauhalankoja, pompulalankoja...
Il centro della lana - osa näyteikkunaa
Oli Lana Grossan, Mondialin ja Grignascon lankoja. Bongasin myös Schachenmayrin Kosmosta. Pääpaino oli kuitenkin efektilangoissa ja paksuissa langoissa ja erittäin runsaassa värivalikoimassa, ei niinkään eri merkkien määrässä. Laskeskelin, että pompulalankoja löytyi useampaa merkkiä ja jokaisesta vähintään kymmentä eri väriä. Huh. Joitain 100% villalankoja ja puuvillalankoja löytyi, mutta ei esim. sukkalankoja lainkaan. Ja palvelu? Sitä sai vain italiaksi tai ei ollenkaan. Taisi pärstäkertoimella olla myös vaikutusta. En löytänyt täältä mitään inspiroivaa, eikä hintatasokaan houkutellut.
La bottega della lana, Via Giovan Batista Pergolesi 1
La bottega della lana (Via Giovan Batista Pergolesi 1, lähin metroasema Loreto) oli edellisen vastakohta kokonsa puolesta. Pieni ahdas koppi, johon mahtui kerralla vain kolmisen ihmistä sisään. Valikoima oli hyvin suppea, mutta saman tyylinen kuin edellisessä kaupassa. Eli lähinnä efektilankoja... Mutta muutaman pätkärääkätyn sukkalankakerän bongasin hyllystä! Tosin siitä ei löytynyt haluamaani väriä joten lankaostosten saldo pysyi edelleen nollassa.
La bottega della lana - näyteikkuna

Kaupan hupaisa elementti oli, että kaupanpitäjä syöksyi välillä ulos kaupasta ja kulman taakse hakemaan takavarastostaan sopivaa väriä tai lisää keriä jättäen asiakkaat kauppaan omin nokkineen. Jokaista väriä oli yleensä vain yksi kerä hyllyssä tai vain osa väreistä esillä.
Lanar Emporio, Via Nino Bixio 7
Lanar Emporio (Via Nino Bixio 7, lähin metroasema Palestro) oli julkisivultaan varsin huomaamaton ja kävelimmekin ensin sen ohitse. Kauppa on tehtaanmyymälän oloinen, joka myy vain omaa lankamerkkiään ja suurin osa langoista myydään vyyhteinä (200g ja 500g). Täältäkin löytyi niitä kammottavia nauhalankoja, mutta myös villaa, villasekoitteita, puuvillaa ym. Täällä sai ystävällistä palvelua, vaikkei myyjä osannutkaan englantia. Sen verran italian taitoni oli ruosteessa, etten paljoakaan pystynyt kieltä puhumaan, mutta minua palvellut avulias rouva selosti ihanan selkeästi italiaksi minulle eri langoista ja poimin muutaman sanan neulesanastooni lisää. Ostamista helpotti myös se, että lankojen tarkemmat tiedot löytyivät aina hyllyn reunasta italiaksi. Hinnat ilmoitettiin kilohintoina.
Ostokset
Ostin 200g unelman pehmeää sukkalankaa, joka on 50% villaa ja 50% akryyliä ja paksuudeltaan suunnilleen 7 veikan luokkaa. Lanka on nimeltään Lanar Gardenia ja lasti maksoi n. 7 euroa. Kuvassa myös mainoskortti, jonka sain mukaan. Siinä näkyy osa liikkeestä. Tuolla olisi ollut myös ihanaa merinolankaa, mutta sen kilohinta oli ihan kiitettävä joten ostamatta jäi. Lankakaupoista tämä oli oikeastaan ainoa, jossa voisin käydä toistekin.
Nera Toffoli, Piazza San Materno 16
Nera Toffoli (Piazza San Materno 16, lähin metroasema Pasteur) olikin pääasiassa alusvaatekauppa, joka oli jaettu kahteen osaan. Piazzan puoleisesta liikkeestä löytyy alusvaatteiden lisäksi jonkin verran ompelutarvikkeita ja laaja valikoima erilaisia nappeja.
Nera Toffoli - nappikaupan puoli
Kun piazzalta kääntyi kulman taakse Via Casoretton puolelle, pääsi ovesta sisään "lankapuolelle". Tosin etuhuone oli pullollaan alusvaatteita ja paikka näytti lähinnä epämääräiseltä varastohuoneelta. Viereisestä huoneesta löytyikin sitten langat. Langat olivat varastohyllyissä muovilaatikoissa pulttien ja mutterien tyyliin.Valikoima oli varsin suppea ja täälläkin efektilankapainotteinen. Puuvillalankoja löytyi jonkin verran ja ristipistelijöille muliinilankoja oli suhteellisen runsas värivalikoima.
Nera Toffoli - lankapuolen näyteikkuna
Täältäkään ei siis tarttunut mukaan mitään. Tulipahan käytyä.
**********************************************************************************
Summa summarum.
Lankareissuna matka oli lähes ala-arvoinen. Halpojen hintojen perässä ei Italiaan, tai no ainakaan Milanoon, kannata lähteä. Jos kaipaa mitä ihmeellisempiä efektilankoja, niin tuolla niitä piisaa. Englanninkielistä palvelua on turha odottaa saavansa ja lankakaupoissa tulee tietää mitä haluaa. Hypistelymahdollisuudet ovat varsin rajalliset eikä lankojen esillepanoon panosteta. Suosittelen opettelemaan ainakin vähän turistifraaseja matkustusmukavuuden parantamiseksi.

Kaupunkilomana matka olikin sitten paljon antoisampi. Kaupungissa oli helppo suunnistaa kartan avulla ja metrolla pääsi näppärästi liikkumaan nähtävyydestä toiseen (24h lippu vain 3€!). Kunhan piti huolen ettei puhelimensa GPS:n sekavia ohjeita tuijottava mies päätynyt autojen alle... Minä olen siis meillä aina kartturina, miehellä ei ole minkäänlaista suuntavaistoa. Käveltyä tuli myös runsaasti ja se tuntuu edelleenkin jaloissa. Jalankulkijana on oltava tarkkana. Vaikka kävelykatuja onkin paljon, on liikenne Milanossa varsin vilkasta eivätkä autoilijat välttämättä varo jalankulkijoita.
Pakko on vielä mainostaa hotelliamme: Hotel Brunelleschi oli kivenheiton päässä Duomolta, sijainti oli loistava, palvelu erinomaista, hotelli oli siisti ja aamupalabuffet ihan uskomaton (ja se kahvi !!).

Lähdenpä tästä keittelemään espressoa. Lopuksi vielä perinteinen turistikuva, ihailkaapa Duomoa.
Duomo

maanantai 18. heinäkuuta 2011

Paras lääke potutukseen


Jaa mikä se semmoinen on? No lanka tietysti!
Lauantaisen knittaritapaturman johdosta suuntasin tänään töiden jälkeen Fiinaneuleeseen hakemaan uudet 3,5:t ja potutusta poistamaan mukaan tarttui muutakin. Regian Hand-dye effect oli sopivasti alennuksessakin.


En osannut päättää kummasta väristä teen huivin, joten otin sitten molemmat. Huivi on se ihanuus, joka oli viimeisimmässä Modassa. Neule-Kirppu onkin jo ehtinyt tehdä siitä kauniin sinisen version. Kunhan päätän värin, toinen kerä päätyy sukiksi. Tällä hetkellä tummempi punainen on voitolla.

Olin alunperin ajatellut tehdä huivin uudesta punajuuri-Polusta, mutta Novitan chatissa tulin järkiini ja päätin ostaa laadukkaampaa kloonin sijasta. (Kiitos ertzu!) Värivalikoimakin osoittautui itselle mieluisammaksi.
Näillä eväillä jaksaa vielä 4 työpäivää ja sitten onkin viimein kesäloman aika.

lauantai 16. heinäkuuta 2011

Työtapaturma

Minä ja puuvilla emme selvästikään sovi yhteen... 3,5:n knittarikärki otti ja napsahti poikki neuloessani kolmea silmukkaa nurin yhteen. Huokaus. Tai sitten tuo kellohelmainen tunika on tuhoon tuomittu yritys alunalkujaankin??

Anyway, aika päivittää vähän tilannetta ja esitellä seuraava keskeneräisten satsi.
KYJYt 9, 13, 14 ja 15
Tunika (nro 9) joutui siis tahtomattani telakalle kunnes saan haettua uudet knittarikärjet. Höh. Onneksi viimeisin aloitettu KYJY #15 eli Layering Shrug vaikuttaa varsin mukavalta tehtävältä. Kunnes pääsen selkäosaan ja toistamaan loputtomiin mallikuviota... Ei mulla mitenkään skeptinen päivä tänään ole, eihän??
Tuosta täyty todeta vielä sen verran, että kuten kuvasta näkyy hihattimeen tulikin ylimääräinen väripilkku. Olin alunperin ajatellut tekeväni sen yksivärisenä, kun en löytänyt sopivaa kontrastiväriä Karnaluksista, mutta silmukoita luodessa apulankana toiminut valkea Bambu osoittautuikin yllättävän sopivaksi kaveriksi punaiselle ja pääsi työhön mukaan. Lankojen pehmeydessä on pientä eroa, mutta eipä tuo haittaa, raidoitusta tulee vain nuo muutamat rivit hihoihin. Saas nähdä mitä tästä lastista tulee ja koska.

perjantai 15. heinäkuuta 2011

Mistä näitä baskereita oikein tulee??

KYJY#8 valmistui eilen ja tältä erää saa nyt baskerit riittää. En halua hetkeen nähdä tuota baskerin ohjetta, sen toistaminen yhdeksän kertaa putkeen riitti tuomaan mitan täyteen tältä erää... Nopeatekoisuudestaan huolimatta.
Salaisesta baskeriprojektista tarkemmin sitten, kun ovat kaikki maailmalla.
KYJY #8 Pitsibaskerit nro 8 ja 9
Ohjehan on Novitan Talvi 2008-lehdestä. Resori 3,5:lla ja muutoin 5,0:n pyöröllä ja lankana molemmissa edelleen Rose mohair. Jännä juttu taas, miten erilailla eri värit käyttäytyvät. Punainen takkusi ja nöyhtäsi minkä ehti, vaaleanvihreä taas luisti iloisesti puikolla. Ja sitä kului 32g, kun punaista vain 30g.

Pitäisi varmaan esitellä noita keskeneräisiä KYJY-projekteja taas jossain välissä, jos vaikka ehtisi ottaa viikonloppuna niistä yhteispotretin. Nyt aloittelemaan uutta työtä!

maanantai 11. heinäkuuta 2011

Wollmeise-analyysi ja vähän muutakin

Zeldalta ostamani Wollmeise pääsi puikolle lähes samantein kun langan käsiini sain. Sille oli jo visio odottamassa.

Hmmm. Langan neulominen ei loppupeleissä ollutkaan niin tajunnanräjäyttävä kokemus kuin olin odottanut. Kaikkihan tuota lankaa niin kovasti kehuvat. Neulomistuntuma oli kuin merseroidulla puuvillalla. Tiukkakierteistä, mutta pirun liukasta neulottavaa eli pitsiä tehdessä on oltava tarkkana. Lopputulos oli kuitenkin pehmoista. Siitä huolimatta Arroyo pääsi vielä huuhteluainekylpyyn ennen pingotusta. Lanka pingottuu hyvin ja tuntuu olevan muotonsa pitävää.
KYJY #11 Wollmeise Twin WD Granatapfel
 5,0:n pyöröllä menekki tähän huiviin oli 110g. Malli oli yksinkertainen ja helppo. Ehkä siitä syystä sen valmistuminen kesti Annista pidempään, kaipasin tätä tehdessä sitä nyppyjen näpertelyä...
Ohjeesta poiketen tein huivin vartalo-osan sileänä ja toiseksi viimeisellä kerroksellä ennen päättelyä uuden reikäkerroksen.
 
Pikkukavereiden kanssa sohvalla
Lopputulos on kuitenkin kaunis ja väri miellyttää silmää. En kuitenkaan aio tehdä toista ainakaan lähiaikoina.
Ai juu, huivista tuli aikas massiivinen, siipiväli on n. 160 cm ja korkeus keskeltä 36 cm.

7/12 KYJYä selätettynä. Pitäisi varmaankin aloittaa taas uusi projekti tai toinenkin.
        *********************************************************************************************
Voitin tässä taannoin Heffaklumpenin blogiarvonnan ja palkinto kolahti postiluukusta tänään.
Salaa elättelin toivetta virkatusta kukkarosta, joita Heffis esitteli blogissaan ja jee, sain sellaisen! KIITOS!
Lisäksi paketista löytyi kaunis kortti ja pussillinen jugurttirusinoita.