Sokerihumala ja murheenkryyni

Kyjyt etenee, kerrankin.
Jäljellä on enää 4 keskeneräistä työtä. Looking good.

Aloitetaas sokerihumalasta. KYJY #16 elikäs polvisukat on tikuteltu Regian Flusi colorista väristä Susi. En kutsuisi tätä väriä sukkamonsteriksi, ennemmin tästä tulee mieleen hedelmäkarkit. Sukkia katsellessa tulee melkein sokerihumalaan!
Noh, tämänlaatuinen sokerihumala ei karppia haittaa.

KYJY #16

Sukat on tikuteltu 2,5:n pyöröllä, kärjestä ja magic loopina. Lankaa meni 156g. Ja ylhäällä tietysti kuminauhakuja, jotta pysyvät ylhäällä talven tuiskuissa. En malta odottaa, että pääsen käyttämään näitä! Ihme siis tapahtui: oranssinvihaaja tykkääkin näistä! o_O
Vielä lähikuvaa väreistä:

Regia Flusi color, väri Susi

Ja sitten se murheenkryyni...
Tässä on malliesimerkki siitä, miten käy kun tekee Novitan ohjeen mukaan eikä sovella tarpeeksi omiaan.
KYJY #9 on kellohelmainen kesätunika, jonka piti alunperin olla itselleni. Mutta kuinkas kävikään!

KYJY #9

Laskeskelin silmukoita ja tein mallitilkun, kaiken piti olla mallillaan ja sitä rataa. Saumojen ompelua ja viimeistelyhommia inhoavana tein tunikan kainaloihin asti pyörönä. Ja vain huomatakseni siinä vaiheessa, että olinkin tekemässä puolijoukkuetelttaa enkä tunikaa itselleni. ARGH. Epätoivo meinasi iskeä! Työ oli kuitenkin syönyt aikaa jo sen verran ettei tehnyt mieli purkaa ja aloittaa alusta, joten tein sitkeästi loppuun saakka.
Äitini onneksi ilmoitti ottavansa tunikan mieluusti vastaan.

Jätin yhdet "reunasilmukat" kumpaankin kylkeen erottamaan kappaleiden vaihtumista ja kainaloihin asti päästyäni annoin tuon ylimääräisen silmukan purkautua alas asti ja virkkasin sen takaisin ylös jättämällä joka kolmannen kerroksen väliin. Näin sain tunikaan koristeelliset valesaumat ja hieman ryhtiä.

Valesauma

Ohjehan löytyy Novitan kevät 2010 lehdestä. Jatkoin hommaa edelleen pyörönä, etu- ja takakappaleita erikseen. Kaula-aukkoa muokkasin hieman pienemmäksi, koska oletan että tunika ajan mittaa venähtää alaspäin. Eipähän tule käytön myötä liian antoisaa kaula-aukkoa. Hihat tein ohjeen mukaan, mutta niistä tulikin yllättävän lyhyet. Onneksi tämä ei haitannut tunikan loppukäyttäjää ja yllätyksekseni tästä tuli äidille ihan sopiva! Mannekiini esitelkööt itse:

Summa summarum.
Novitan Luxus cottonia meni tunikaan tasan 600g. Työn aikana katkesi yksi 3,5:n akryyliknittarikärki SEKÄ yksi 3,5:n puinen knittarikärki. Puisen liimasin ihan kokeeksi superliimalla takaisin kasaan ja toistaiseksi se on pysynyt yhtenä kappaleena. Ainakin sillä teki hihat mallikkaasti loppuun. Tämän tekemiseen meni hermot ja näin jälkikäteen ajateltuna tekisin monta asiaa toisin. Tuskin kuitenkaan teen itselleni samanlaista, vaikka tähän olisi liilaa Austermann Defilé:ä odottamassa. Sille täytyy kehitellä jonkin toinen malli. Olen hyvin tyytyväinen, että sain tämän vihdoin ja viimein pois puikoilta!

Jos joku jaksoi lukea pitkän sepustukseni tänne loppuun asti, niin toivottelen vielä mukavaa viikonlopun jatkoa kaikille lukijoilleni!