Korvienlämmittimet / Earwarmers

Jämälankailua parhaimmillaan!
Bongasin Ravelryssa pyöriessäni jokin aika sitten pyöräilykypärään tuunatut korvienlämmittimet ja näin syksyn pikku hiljaa lähestyessä olenkin jo kaivannut omaan käyttöön vastaavanlaisia. Samalla oli loistava tilaisuus tuhota varastosta hieman jämälankaa. Nämä valmistuivat muutamassa tunnissa:

Bike helmet earwarmers made out of Novita Rose mohair and Drops Fabel

Omaan kypärään kustomoitu härpäke, jonka saa halutessaan myös pujotettua pois. Tosi näppärää!
Mukailin löytämääni ohjetta omaan tarpeeseeni. 4,5:n pyöröllä ja kaksinkertaisella langalla tein molemmat korvalliset samalla kertaa magic loopina ja yhdistin lopulta kappaleet päälaella kolme puikon päättelyllä. Viritelmä söi yhteensä 38 g lankaa, josta hitusen yli puolet oli mustaa Rose mohairia ja loput mustaa Fabelia. Ihanan lämpöinen! Ei luulisi korvien enää aamuisin palelevan työmatkalla.

Death by stockinette?

Heipähei pitkästä aikaa. Töihin paluu on pitänyt kiireisenä ja väsyneenä. Eikä ole ollut paljoa esiteltävääkään ennenkuin nyt.

3 vyyhtiä Wollmeise Twin:ä, ohje ylhäältä alas neulottavalle takille, rutkasti aikaa ja kärsivällisyyttä sileän neulomiselle (ja paljon Doctor Who-jaksoja) sekä loputtomasti kärsivällisyyttä odottaa pingotetun takin kuivumista. Siinä resepti kaikessa yksinkertaisuudessaan ja lopputulos on tässä:

My adaptation of New wave Cardigan using Wollmeise Twin Fliederbusch. Project notes can be found from my Ravelry project page (sorry, members only)

Lanka Wollmeise Twin, väri Fliederbusch ja menekki tasan 3 vyyhtiä. Jokaisessa vyyhdissä oli muutama gramma extraa ja takille tuli painoa 463 grammaa. Lankaa jäi jäljelle n. 3g. Puikot 3,75, resoreissa 3,5 ja kaulusröyhelössä 3,5 ja 3,25.

Ohje löytyy maksullisena Ravelrysta nimellä New wave cardigan. Kyseessä on ensimmäinen tekemäni takki, joka tehdään ylhäältä alaspäin ja tämän jälkeen voin vain todeta, etten aio tehdä perinteisesti enää yhtäkään takkia! (Lukuunottamatta vielä hitusen kesken olevaa dominotakkia). Menetelmä on nerokas ja parasta siinä on mahdollisuus kokeilla vaatetta päälle ja mallata kokoa kohdalleen tekemisen aikana! Jos olisin tehnyt sokeasti ohjeen mukaan, vyötärökavennukset olisivat osuneet keskelle lantioni leveintä kohtaa eli mitoitus oli pitkäselkäiselle. Metsään olisi mennyt ja pahasti.

Takki on yläosaltaan aavistuksen väljä ja hihat samoin. Oikean koon valitseminen aloitukseen ei ollut helppoa, vaikka kysyin mallin suunnittelijaltakin siihen vinkkiä. Yhtä pykälää pienempi kokokin olisi riittänyt. Eipä tuo kuitenkaan haittaa, mahtuupahan kunnolla t-paita alle. Tein takista reippaasti ohjetta pidemmän. Vartalo-osa syntyi kahdesta vyyhdistä vuorotellen raidoittaen ja kolmas vyyhti meni kaulusröyhelöön ja hihoihin. Lopputulos on juuri sellainen kuin suunnittelinkin, tämä menee käyttöön heti maanantaina!

Lisäksi tekaisin aiemmasta pipo-projektista ylijääneestä langasta vielä kämmekkäät. 40 grammaa Schachenmayrin extra merinoa, 3,5:n pyöröt  ja palmikkokuvio aiemmin tehdystä piposta. Lopputuloksena ihan kelvolliset kämmekkäät.

Fingerless mitts made from leftover yarn.

MDNA Helsinki 12082012

Kannatti olla ajoissa paikalla, sillä Madonna veti soundcheckiä ja lämmittelyjä viidestä kuuteen ja ehti siinä sivussa jututtaa myös jo paikalle ehtinyttä yleisöä. Pikkasen pisti kateeksi Golden triangleen päässyttä porukkaa! Onnistuin kuitenkin nappaamaan hyvän paikan kentän ja Golden circlen raja-aidan luota. Lähemmäksi pääsin kuin mitä Jätkäsaaressa kolme vuotta sitten.

Stadikka oli eilen puolityhjillään vielä puoli kahdeksan aikaan illalla. Lämppäri Martin Solveig aloitti puolisen tuntia aikataulusta myöhässä kahdeksan aikaan ja sai kuin saikin hieman eloa jähmeään suomalaisyleisöön. Vedettiin jopa aaltoja pienen alkukankeuden jälkeen. Yhdeksään mennessä alkoi olla tupa täynnä, mutta Golden circle oli vain 2/3 täynnä. Sinne olisi ihan hyvin voinut upgrade:aa porukkaa...

Itse diiva taisi hieman väsähtää soundcheckin ja lämmittelyjen jäljiltä, sillä saapui lavalle vasta klo 22.08! Eli yli tunnin ilmoitettua myöhemmin! Jos lämppäri sai yleisön lämpenemään, niin melkoisesti ehti tunnelma jäähtyä popin kuningattaren ilmestymistä odotellessa.

Show kesti puoleen yöhön saakka ja uutisten mukaan meteli kuului Etelä-Haagaan saakka. Sama 23-osainen setti, mistä on Wikipediaan raportoitu. Uusi hidas sovitus pianolle Like a Virgin:stä oli kerrassaan loistava. Ilta päättyi puolilta öin varsin tyylikkäästi. Show ei lyönyt vertoja näyttävyydessä ja menossa&meiningissä Sticky&Sweet tourille, mikä selittyy puhtaasti sillä, ettei MDNA-levy ole sellaista hittiparaatia mitä Candy Shop-levy oli.

Selkä jumissa tuntien seisomisesta, jalkapohjat hillona ja korvat kipeät tulppien monituntisen käytön jäljiltä. Kannattiko käydä? Ehdottomasti. Ja ei, kutimet eivät olleet matkassa mukana.

Kotiin ehdin sopivasti näkemään olympialaisten päätösjuhlan kohokohdan: Freddie Mercury laulatti yleisöä nauhalta v. 1986 tyyliin ja Brian Mayn mahtava kitarasoolo siihen perään. May oli selkeästi ihan täpinöissään päästessään revittelemään ison yleisön eteen. Joku muu kuin Jessie J olisi mielestäni joutanut laulaa We will rock you:n Queenin säestyksellä. Mutta se on vain minun mielipiteeni. No juu, näin myös Spice Girlsit ennen tuota, mutta mitäs niistä.

Time and Relative Dimension in Space

Blue is NOT my colour. But I´m willing to make an exception for ONE thing.

My Ravellenic Games 2012 project for Team Wollmeiseholics Anonymous was Tardis socks. The WD skein of Lapislazuli came from one my first grab bag purchases this spring and I immediately thought: TARDIS blue! And the Ravellenic Games was the perfect time to execute my plan.

I combined two different sock patterns I found from Ravelry and let me tell you, it was not easy! The socks are made from the toe up and with magic loop. With 2,25 circulars I ended up using 72 stitches for the foot but only 68 for the legs. Then I had to change to 2,75 circulars for the colourwork part. These took 118 grams of Wollmeise Twin of which 6 grams is Natur and the rest is WD Lapislazuli.

The whole process was a trial and error and the frustration factor was high. The colourwork part was more complex than the previous one I did earlier with the fingerless mitts. Educational but really not my cup of tea. Maybe I´ll get the hang of it someday.

All in all, the end result is just perfect. At least I think so. All we need now is some crappy pictures. Here you go.

 Ja ennenkuin luulette eksyneenne ihan väärään blogiin, referoidaanpa sama vielä suomeksi.

Sininen ei todellakaan ole mun värini. Mutta olen valmis tekemään poikkeuksen tässä tapauksessa.

Viimeinen olympiaprojektini Ravellenic Games-mittelöissä valmistui eilen. Tardis-sukat Wollmeise Twinnistä ovat odottaneet sopivaa toteutushetkeä siitä lähtien kun sain WD Lapislazuli-vyyhdin yhdestä ensimmäisistä ylläripussiostoistani keväällä.

Sukissa riitti haastetta ja turhauttavia tilanteita. Yhdistin kaksi Ravelrysta löytämääni ohjetta yhteen eikä se ollutkaan ihan niin helppoa kuin aluksi luulin. 2,25:n pyöröillä tikuttelin nämä kärjestä alkaen magic loopina. Jalkaterissä silmukoita oli 72, mutta varsiin päädyin lopulta käyttämään vain 68 silmukkaa saadakseni kuviosta täydellisen ja estääkseni varsia valumasta. Kirjoneuleosuutta piti yrittää useampaan otteeseen, ennenkuin lopputulos alkoi olla kelvollinen. Kirjoneuleosuudessa 2,75:n pyöröt. Lankaa kului yhteensä 118 grammaa, josta 6 grammaa Naturia ja loput WD Lapizlazulia.

Huh, olipahan rankka projekti. Lopputulos on mielestäni täydellinen, mutta en voi vieläkään kehua innostuneeni kirjoneuleista. Kuvat ovat kaikkea muuta kuin täydellisiä, mutta koettakaapa itse kuvata omia jalkojanne ilman kuvausapua. Jatketaan harjoituksia.

Lomapäivä Tallinnassa ja muita tapahtumia

Blogin hiljentyminen selittyy sillä, että poikkesin viikoksi töihin tässä välillä. Toinen lomapätkäni kuitenkin alkoi eilen ja se olikin hyvä aloittaa shoppailemalla Tallinnassa. Matkan pääasiallinen tarkoitus oli viedä äitimuori ensimmäistä kertaa Karnaluksiin. Voi niitä ensikertalaisen hämmästyneitä ilmeitä. Yllättäen äiti kuitenkin löysi Karnasta ostettavaa, vaikka kehotuksistani huolimatta oli jättänyt ostoslistan tekemättä. Ostipa sitten useamman kerän sitä samaista Red Heartin sukkalankaa, jonka itse taannoin päädyin virkkaamaan pussukoiksi kun lopputulos sukkina oli mielestäni kamala... Mukaan tarttui myös kerroslaskuri ja puikkoja, joten ensikertalaiseksi ihan hyvä saalis.

Omat ostokseni olivat pääasiassa neuleharppujen tilaamia tarvikkeita, mutta itsellenikin tuli ostettua jotain. Ehei, ei tälläkään kertaa lankaa, mutta...

Näitä tirppoja oli kahta erilaista, mutta päädyin lopulta tähän, joka oli mielestäni aavistuksen söpömpi eikä sisällä niitä riivatun jälkipistoja... Isoveli valvoi vain lankojen ostamista, ei lainkaan ristipistolaariin sukeltamista. Olisikohan syytä??

Karnaan oli tullut myös Onlinen lankoja tarjolle ja ilmeisesti syysuutuutena myös erinäisiä karvalankoja. Järkytyksestäni huolimatta hoksasin sentään napata yhden kuvan todistusaineistoksi. Löytyvät perältä, siitä ns. luksuslankahyllystä Kid silkkien ym. vierestä.

Ravellenic Games 2012 alkaa olla jo kohta loppusuoralla ja väkertelen olympiahengessä neuleita kahdessa eri tiimissä. WollmeiseholicsAnonymous-tiimin projektini eli Tardis-sukat oli matkaneuleena. Edistystä ei hirveästi tapahtunut, sillä varren aloitus piti tehdä moneen kertaan ennenkuin lopputulos alkoi miellyttää. Eikä iskelmämusiikkihelvetissä istuskelu sekä meno- että paluumatkalla auttanut sitten pätkän vertaa...Teen sukkia nimittäin kahden ohjeen kombinaationa. Tilanne on tällä hetkellä tämä:

Kuulun myös neuleharppujen omaan tiimiin samaisissa neulojien mittelöissä. Nämä olympianeuleet ovatkin jo valmistuneet ja toisesta piposta on jo mitalitkin saatu. Jälkimmäinen valmistui vasta tänä aamuna. Molemmissa lankana Schachenmayrin Extra merino ja malli on Dropsilta. Molemmissa pipoissa menekki 50 grammaa. Puikot resorissa 3,0, muutoin 3,5.

Koska olympianeuleet ovat näin hyvällä mallilla, olen malttanut keskittyä myös ristipistoiluun. Sunnuntain vietimmekin harppuporukassa rouva Huopatossusen luona missä hauskuutta ja herkkuja piisasi! Siitäkin huolimatta, että hetkellisen herpaantumisen seurauksena pistelin tiikerityöhöni väärää väriä aika pitkälti ennenkuin huomasin virheeni... Purkuun meni! Uutta on kuitenkin jo syntynyt tilalle. Kiitokset vielä emännälle!

Ja lopuksi paljastan vielä harjoitustyöni, josta kaikki lähti liikkeelle. Myös inhoni jälkipistoja kohtaan. Opastus ja materiaalit a´la ristipistoguru Virpi (KIITOS!) ja synttärikortin saaja taisi olla mielissään.

Jos joku jaksoi lukea tämän sekavan pienoisromaanin loppuun asti, niin mukavaa alkanutta viikkoa!