Alpakka lämmittää

Nyt kun kissat eivät ole enää olleet yli viikkoon hoidossa, on saanut alpakkaa neuloa kaikessa rauhassa ilman ylimääräisiä kerien halailijoita. Alpakassa vain tuntui olevan jotain niin superihanaa, etteivät kerät saaneet olla hetkeäkään rauhassa kuten näkyy.

Tuplapiponi valmistui jo viikko sitten. Tavoitteenani oli tehdä mahdollisimman tuulenpitävä pipo itselleni. Ja tätä tehostamaan tein kaksi pipoa yhdessä eli toinen pipoista kääntyy sisäpuolelle vuoriksi. Dropsin Alpacaa kaksinkertaisena ja eikös lanka ollut finaalissa jo ensimmäisen pipon jäljiltä. Sen siitä saa kun vetää ohjeen hatusta niin langankulutusta on hankala ennakoida. Sisävuoreksi päätynyt pipo piti siten tehdä toisella värillä, mutta ei se lopputulosta haitannut. Puikot resorissa 3,0 ja itse pipossa 4,0. Langanmenekki 228 grammaa, josta 132 grammaa tummaa lilaa ja loput punalilaa. Lopputulos on kerrankin muodoltaan onnistunut ja pipo lämmin, MUTTA. Se tuulenpitävyys? Siinä en kuitenkaan onnistunut. Harmi.

Muinoiselta alpakkareissultamme ostetuista alpakkalangoista toinen puolisko päätyi vihdoin ja viimein lapasiksi. Tarvitsin nahkahanskojen ja palmikkolapasten väliin ohuet välilapaset lisälämmikkeeksi ja ostamani La Alpaca sopi siihen tarkoitukseen täydellisesti. Tein nämä kärjestä alkaen ja magic loopina, mikä selittää nuo amputoidun näköiset peukalot. Kaksilla 2,5:n bambu-addeilla lankaa kului 80 grammaa. Jaa miten niin kaksilla? No onnistuin katkaisemaan ensimmäiset pyöröt torstaina Jumbossa...oli niin hurjat jutut harpputapaamisessa. Onneksi noita on tullut hommattua Karnasta puoli-ilmaiseksi useammat.