Hälsningar från Island

Kulunut viikko mennä vierähti Islannissa työmatkalla. Lämpötila noin +9 astetta päivällä ja iltaisin vielä vähemmän. Pilvistä ja tuulista, torstaina ja perjantaina vielä kunnon vesisadettakin kaupan päälle. Olipa kiva kuulla, että Suomessa sen sijaan kärsittiin helleaallon kourissa...

Töiden lomassa ei hirveästi vapaa-aikaa jäänyt ja shoppailutkin jäivät viimeisen iltaan. Painelin menemään torstai-iltana tihkusateessa pitkin Reykjavikin katuja paikallisia lankakauppoja metsästämässä. Knitmapin mukaan niitä piti löytymän useampikin ja näistä listalleni päätyivät viisi lähintä. Ja Islannissa menee sitten kaikki kaupat muutamaa turistikrääsäputiikkia ja ruokakauppaa lukuunottamatta kiinni jo viimeistään kuudelta illalla, joten kiirettä piti. Knitmapista tulostettu kartta kourassa suunnistin pitkin Reykjavikin keskustaa ja viidestä listaamastani putiikista paikansin neljä ja näistä kolmen antiin ehdin tutustua ennen sulkemisaikaa. Ja hintataso oli Islannille tyypillisesti varsin suolainen.

Ensimmäisenä poikkesin hotellia lähimpänä sijaitsevaan lankakauppaan nimeltä Amma mús - handavinnuhús. Valikoimassa lankaa, ristipistoja, virkkaus- ja ristipistolehtiä sekä muutamia kirjoja. Langoissa puuvillaa, akryyliä, villaa ja alpakkaa lähinnä Tanskasta ja Norjasta, alpakat Perusta. Täältä löytyi myös karheinta merinovillaa mitä ikinä olen onnistunut löytämään. Tanskassa pitää merinovillankin olla ilmeisesti yhtä karkeaa mitä vironvilla...auts. Ristipistosetit olivat sen verran hinnakkaita, että ostamatta jäi. Kuolaamani kissapistely (koko 40x30cm) olisi ollut euroissa lähemmäs 90€, joten ei kiitos.

Storkurinn (joku nainen otti ja pölähti eteen kesken näyteikkunan kuvaamisen)

Seuraavana oli vuorossa mielestäni parhain kohde, Storkurinn. Liike on toisessa kerroksessa, katutasossa on ruokamarketti Bonus. Täältä löytyi lankaa, valtavasti kirjoja ja lehtiä (lankamerkkien ohjelehtiä enimmäkseen), Knit pron ja Cloverin tarvikkeita, nappeja ja hieman myös kankaita. Lankamerkeistä edustettuna Rowan, Debbie Bliss, Elisabet Lavold, Lettlopi ja muutama Malabrigokin mahtui joukkoon. Täältä meinasi tarttua lankaa mukaan, mutta Debbie Blissin Angel:stä ei löytynyt mieleistä väriä. Harmi. Kaupassa on muuten myös mahdollista keriä ostamansa langat paikan päällä, asiakkaiden käyttöön on tarjolla niin kerijälaite kuin vyyhdinpuut.

Kolmas kohde loisti poissaolollaan, ainakaan se ei löytynyt Knitmapin ehdottamasta paikasta. Nyt jälkeenpäin tutkailtuani asiaa tarkemmin Knitting Iceland olisi myös ollut Laugavegurin varrella, mutta se oli mennyt kiinni jo neljältä. Ei se mitään. Eteenpäin, sanoi harppu vesisateessa.

The Handknitting Assosiation of Iceland myi pääasiassa valmiita islantilaisneuleita ja niitä putiikki suorastaan pursusi. Ihan perimmäisenä löytyi pieni hylly, jossa oli Lettlopi:a niin irtohahtuvana kuin hahtuvakiekkoina, sekä yksin- että kaksinkertaisena kerissä. Myös pari muuta islantilaista villalankamerkkiä löytyi, mutta lankojen jo ennalta tiedossa ollut karheus ei houkutellut ostamaan. Ei edes sitä yksinkertaista Lettlopi:a huivilangaksi, hyvästä värivalikoimasta huolimatta.

Listan viimeinen kohde oli Litla Prjónabúðin, josta myöhästyin vaivaiset kymmenisen minuuttia. Valikoimaa en näyteikkunan takaa päässyt tarkemmin tutkailemaan, mutta pienenä kuriositeettina pitää mainita tiskillä näkyvästi komeillut Succaplokin tarviketeline.

Lopuksi pari sekalaista otosta paikan päältä.

Jos krakan solmimistaidot ovat ruosteessa, löytyy siihenkin apu Laugavegurin varrella olevan talon seinästä.

Harpa (http://en.harpa.is/)

Reykjavik oli pieni kaupunki, siellä pääsi hyvin kävelemällä paikasta toiseen. Lankaa ei matkalta mukaan tarttunut, muita tuliaisia kyllä. Islanti = nähty.