Show must go on

Olin eilen illalla Angeliquen ja Virpin kanssa katsomassa Queen-musikaalia. Alkuun ensin illallinen ja perään itse show. Kiitos seurasta ja vielä spesiaalikiitos Angeliquelle kyydistä kotiin!

No entäpä itse show?
Pääosan esittäjä Kimmo Blom hallitsi Mercuryn maneerit ja ulkonäön ihailtavasti, eikä miehen äänessäkään mitään vikaa ollut, se vaan ei oikein istunut kaikkiin Queenin biiseihin. Niin se vain on, että ainutlaatuista on mahdotonta imitoida, edes kiitettävästi. Showssa kuultu versio Bohemian Rhapsodysta oli jotain todella järkyttävää, suorastaan traumaattinen kokemus.


Ainoa biisi, joka sai minulta ns. "thumbs up" oli Who wants to live forever. Siihen biisiin laulajan laaja ääniala sopi ja Blom vetikin sen kovaa ja korkealta. Ei paha.

Mutta. Queenin tarinassa oli asiavirheitä. Nekin voi vielä katsoa läpi sormien, mutta mukana kulkenut kakkostarina suomalaisen cover-bändin ihmissuhdekiemuroista oli täysin turha ja suorastaan typerä lisä musikaaliin. Ja miksi hitossa esiintyjäkaartiin oli otettu mukaan raakkumaan Marika Krook?!?! Ei pyhä sylvi, se nainen ei osaa vieläkään laulaa!! Tai edes puhua kunnolla suomea. ARGH! Raivostuttavaa. Ehkäpä esitys olisi mennyt täydestä, jos olisi uittanut aivosolujaan shampanjassa kuten suurin osa salin yleisöstä. En osaa sanoa, enkä halua kokeilla.

Kokonaisarvosanaksi esitykselle annan 7/10. Jos turha cover-bändin tarina ja Marika Krook olisi jätetty pois, olisi arvosanaksi tullut 8. Neuleharpuille mukavasta seurasta täysi 10.

UGH. Pilkunviilaaja on puhunut.

Taito arpoo! ja tarjoo! tule mukaan!

Taitoarvontaa!

Nyt ei luvata tilpehöörejä, eikä Ruattin risteilyitä vaan aitoa asiaa.
*
Taito-lehti järjestää bloggaajille ja facebookkaajille arvonnan, josta voi voittaa vain järkeviä asioita, kuten
lahjakortit Ilun Handuun (100 euroa),
Titityyhyn (50 euroa),
Villavyyhtiin (50 euroa)
sekä kaksi Taito-lehden vuosikertaa.
*
Arpajaisiin voit osallistua jakamalla tämän ilmoituksen blogissasi tai Facebook-sivuillasi ja ilmoittamalla siitä sitten osoitteeseen: toimitus(at)taito.fi. Yhdestä julkaisusta saat yhden arpalipun ja jos joku mainitsee tilauksen tehdessään lukeneensa tästä kampanjasta blogistasi, saat peräti 10 arpalipuketta! Arvonta on voimassa 2.3. asti.

Lisäksi Taito-lehdestä on voimassa arpajaisten ajan ihan kelpo tarjous. Kurkkaa tarkemmat tiedot Ilun handu duunaa-blogista.

I´ve gone to the dark side

Miten tässä näin kävi?!? Tähän kysymykseen ehdin pohdiskella vastausta odotellessani bussia pysäkillä.
Ensinnäkin, vapaa-ajan määrä on suorassa suhteessa ostetun langan määrään. Lankavarastoni on kasvanut kahdessa päivässä yhteensä 2800 grammalla. Olen lomalla koko viikon, hukun siis lankaan jos tahti jatkuu samana!


Toiseksi, lakkoilu ei kannata. Niinkuin ikuinen laihduttaminen vain lihottaa, saman täytyy päteä myös langan ostamiseen. Jos antaa itselleen luvan ostaa lankaa ihan milloin mieli vaan tekee ilman tunnontuskia, ei lankavarasto mitä todennäköisimmin kasvaisi sellaista tahtia kuin nyt. Pienissä erissä ostettuna ja silloin tällöin ei taatusti lisää varaston kokoa siinä määrin mitä kuukauden ostolakko ja sen jälkeinen ostoshuuma. Huokaus.

Mutta ihania löytöjä tein Menitasta ja Fiinaneuleesta. Vai mitä sanotte?

Tapahtuipa kerran Tallinnassa

Nimittäin reilun kuukauden kestänyt langanostolakko otti ja koki odotetun loppunsa. Rytinällä.
Rynnistimme aamulla ulos laivasta heti puoli yhdeksältä ja olimme sopivasti shoppailuvalmiudessa heti ovien avauduttua yhdeksältä. Vein Karnaluks-noviisin kaverini lankaostoksille ja niinhän siinä kävi että noviisi ei shokkireaktioltaan saanut ostettua Karnasta paljon mitään ja minä sitten molempien edestä!

Ja sitten niitä makupaloja saaliista, Baltic Princessin hämärässä hytissä kuvattuna.
"Vain" 1900 grammaa lankaa...

Tarvikkeita oli myös tilauksessa, joten seuraavassa lastissa on mukana sekä omat että tilatut:

Ja jos joku ihmettelee noita kirjontalankoja, niin ne on amigurumeja varten.

Noviisin shokkireaktion ansiosta pääsimme varsin nopsaan Karnasta ulos. Ehdimme siten poiketa myös tien toisella puolen Wool&Woollenissa sekä Liann Longadissa. Liannista tarttui mukaan taas ylisöpöjä nappeja:

Dropsin sukkajuhlat eivät ulottuneet tällä kertaa lahden toiselle puolelle, joten huomenna pitänee vielä poiketa Menitassa hamstraamassa Fabelia. Sitten voikin tyytyväisenä taas pitää ostotaukoa hetken. Kuukauden päästä on Wanhan Sataman messut, joten sinne asti nyt ainakin...

Lopuksi esittelen vielä noviisin kanaset. Tämä pirtsakka liina oli niitä harvoja ostoksia, joita Karnasta tarttui noviisin mukaan ja sen väkertäminen alkoi jo paluumatkalla. Siitä tulee taatusti upea!

Kiitos Lotta matka- ja hekotusseurasta. Toistetaan reissu uudestaan, viimeistään sitten kesällä!

Uusi aluevaltaus vaiko hetkellinen mielenhäiriö??

Kovat pakkaset ovat aiheuttaneet melkoista hengenahdistusta viime päivinä. Hapenpuute näyttää aiheuttavan myös sangen erikoista käytöstä, etenkin tänään.

Poikkesimme Angeliquen kanssa hakemassa liput Queen-musikaaliin ja jotenkin vain kahvikupposen (ja herkullisen mangokakun) äärestä päädyimme lopulta Eurokankaaseen jämälaareja tonkimaan hieman ennen sulkemisaikaa. Ja lopputulos on tässä:

Ihana hedelmäkangas vain alkoi kuiskutella minulle sangen äänekkäästi. Siis minulle, joka en juuri ompelukonetta käytä. Hapenpuutteen aiheuttama hetkellinen mielenhäiriö siis??
Mukaan tarttui myös pikkupala ruudullista puuvillaa pussukan vuorikankaaksi. Sille on sentään ollut tarvetta, mutta en vain ole saanut aikaiseksi käydä sitä etsimässä.

Vielä en suostu luopumaan keittiön joulutonttuverhoista, mutta lähempänä huhtikuuta voisin nähdä tämän uuden kankaan koristamassa keittiötäni verhojen muodossa. Angelique osti myös palan samaista kangasta, joten veikkaanpa että hän saa verhot aiemmin valmiiksi kuin minä. Mutta aion ainakin yrittää! On se kumma jos ei yksiä verhoja saa ommeltua, etenkin kun käsityönumero koulussa oli aina 10...