perjantai 18. marraskuuta 2011

Sisko ja sen veli

Nyt ei tule juttua neulomisesta. Sorry. Viime päivinä on ollut ihan muuta ohjelmaa ja neulomiset on jääneet taka-alalle. Syy selviää seuraavasta kuvasta:

Kullanmurut Nougat ja Tryffeli tarvitsivat yllättäen hoitopaikkaa ja minä tarjouduin avuksi hädässä. Allergialääkityskin pelittää todella hyvin, vain isäntä niiskuttaa. Omaa syytänsä, kun ei alkuun suostunut syömään allergialääkkeitä.

Naurua on piisannut näitä höpönassuja paimentaessa. Neiti arkajalkakin on paljastanut pehmeän puolensa. Tuossa se nytkin retkottaa jaloissa ja kehrää minkä kerkiää.
Nougat
Eikä poitsukaan pahemmin ole murjottanut. Mitä nyt hetkellisesti, kun olen yrittänyt laittaa Humilacia mahan kutinaa helpottamaan. Herra istuu parhaillaan sylissä ja tutustuu innokkaasti bloggaamisen saloihin.
Tryffeli

Ja isäntäväelle tiedoksi sinne etelän lämpöön, että täällä on kaikki hyvin. 
Masut on pullollaan herkkuruokaa ja elämä hymyilee. Och vi har också lärt oss lite svenska här. Hihi.


Lopuksi vielä päivän paras kuva.
Täällä pitää nykyään vähän katsoa minne astuu, sillä maton alla saattaa olla kissa!

perjantai 11. marraskuuta 2011

11/11/11

Perjantai-iltaa. Onpa ollut kiireinen viikko, ei edes kunnon otsikkoa jaksa keksiä... Hauska päivämäärä toimikoon sellaisena. Väsymys on sitä luokkaa ettei oikein neuloakaan jaksaisi töiden jälkeen. Huh huh. Onneksi alkoi viikonloppu. Tilanne ehkä korjaantuu.

Viikko piti sisällään myös kaksi päivää koulutusta ja koulutuksen tuloksena syntyi siinä sivussa sentään uudet sukat. Lankana TeeTee Pallas, joka olikin minulle ihan uusi tuttavuus. Lanka tuli osana palkintoa, jonka voitin Eijasen blogiarvonnasta.
Oikein mukavaa neulottavaa, vaikka kerän sisältä ilmestyikin yksi ikävä ylläri. Lanka oli parinkymmenen sentin matkalta paksua pörhöä, kuin Puroa, mutta onneksi ylläreitä ei löytynyt yhtä enempää. Käytin kaikki 100g lankaa 3,0:n pyöröillä ja vallan mainiot sukat tuli. Ja värimaailmakin miellyttää. Tätä lankaa voisin ostaa varastoonkin. Kuviotkin olisin saanut kohdistettua, jos olisin ollut alkuun tarkkaavaisempi. Tilanteen huomattuani en viitsinyt enää purkaa ja aloittaa alusta, sillä eroa ei oikeastaan huomaa ellei oikein tarkkaan erehdy tutkimaan.

Ja lopuksi vielä jouluaiheinen kuva. Miltassia innostui kukkimaan, taisi joulufiilis iskeä sillekin kun sai tämmöisen kaverin seurakseen ikkunalaudalle.


Leppoisaa viikonloppua teille kaikille! Hmm. lukijoiden määrä on taas kasvanut. Kohta pitääkin alkaa suunnittelemaan sitä taannoin lupailemaani arvontaa...

sunnuntai 6. marraskuuta 2011

Homma lähti lapasesta...

Sainpas viimein edes yhden UFOn pois nurkista pyörimästä! Minulta tilattiin lapaset jo vuosi sitten, enkä aluksi uskonut miten tuskallinen projekti tästä tilaustyöstä lopulta muodostuisi. Huh huh.
Sain malliksi vanhan lapasen, toiveena oli samantapainen, mutta sinisenä ja aavistuksen verran enemmän tilaa sormille ja peukalolle.
Mallilapanen
Muistin törmänneeni mallikuvioon Ullassa. Otin siis ohjeesta vähän apuja alkuun ja kaivoin 7 veikat laatikosta ja aloitin magic looppauksen. MUTTA:
Aloitin, tuli liian isot, purin ja vaihdoin nelosista kolme puolikkaisiin. Aloitin taas, tuli liian pientä, purin ja muutin silmukkalukua. Aloitin kolmannen kerran ja viimein näytti tulevan sopivan kokoista. Tikuttelin ja tikuttelin, mutta mallikuviopa on sellaista, että pitkään saa tehdä hommia ennenkuin edistyminen näkyy sentteinä itse työssä. Huokaus. Eipä ihme, että ovat ufoutuneet useasti vuoden mittaan. Nyt meni hermot koko projektiin ja halusin päästä näistä pahanonnen lapasista viimein eroon. Kärkikavennusten kanssa pähkäilin pitkään, kun yritin keksiä miten saada mallikuvio jatkumaan fiksusti. Lopulta vaan vetäisin hatusta koko homman ja lopputulos on ihan siedettävä.
7 veikkaa meni tasan 100g näihin lapasiin. Sinistä muutama gramma enemmän kuin valkoista.
Lopputulos vastaa kyllä mallista ottamiani mittoja, mutta pelottaa josko lapaset ovat sittenkin liian kapeat. Peukaloistakin tuli valtavat alun kavennuksista huolimatta, mutta ei voi enää mitään. Toivottavasti kelpaavat saajalle.
Sen voin todeta, että en tasan tarkkaan ota enää yhtään tilaustyötä tehtäväksi. Piste.

Lopuksi totean, että meille tuli viimein joulu. Ja myöhempään kuin normaalisti. Nyt on jouluverhot silitetty ja ripustettu ja muut koristeet esillä. Lähdenpä tästä laittamaan vielä jouluvalot ikkunaan. Enää ei puutu kuin se valkea joulu...

lauantai 5. marraskuuta 2011

Petunia

Nyt pitää vetää oikein ruksi seinään. Neuloin kerrankin jotain ihan precis ohjeen mukaan ilman sooloiluja! Ohhoh. Tämä huivihan oli niitä, jotka viime metreillä putosivat KYJY-listani ulkopuolelle. Se pitikin toteuttaa nyt, kun KYJYistä olen onnistunut pääsemään eroon.

Petunian ohjehan löytyy Ullasta. Ihme ja kumma, mutta onnistuin kuluttamaan huiviin saman verran lankaa (160 g) kuin ohjeessa, mutta 5,0:n puikoilla. Lanka on jo pidempään varastossani marinoitunutta Evillaa, ihanaa väriä joulu A-11.
Petunia
Malli on helppo ja pidemmän päälle tylsä neulottava, eli ihan loistava projekti neulottavaksi mm. koulutuksissa istuessa. Huivi syntyy muutoin varsin vikkelään, mutta viimeiset 10 cm veivät yksinään jo melkein viikon verran. Kun röyhelössä on lähemmäs 500 silmukkaa kerroksella, voitte hyvin kuvitella tunnelmat etenkin päättelykerroksella... Onneksi oli neuleharput kannustamassa!
Huivihan päätellään jännästi poikittain kolmella silmukalla pelaten, vähän samaan tyyliin kuin tuo tekemäni Ten stitch blanket. En tosin ole täysin vakuuttunut sen soveltuvuudesta tuohon röyhelön reunaan. Tuppaa mokoma kääntymään ylöspäin.

Siirryin taistelemaan ufoutuneen tilaustyön parissa. Eiköhän nuo pahaiset lapaset kohta valmistu. Nyt on semmonen fiilis että haluan projektista eroon ja vikkelään. Mutta nuo lapaset ovatkin sitten jo ihan tyystin toinen tarina...

perjantai 4. marraskuuta 2011

Nauruterapiaa Jumbossa

Eilen istui taas joukko neuleharppuja Jumbossa neulomassa ja hekottamassa. Meitä oli tällä kertaa ennätykselliset 15 henkeä paikalla ja alkoi olla jo ahdasta vakkaripöydän ympärillä.
Mutta kaikesta huolimatta hauskaa oli! Parempaa terapiaa saa hakea.

Ja nyt meillä kaikilla on ikioma lahkotunnus, kiitos Sansuin! 
Omani pääsi kunniapaikalle -> tarvikepussukkaan roikkumaan.
Lahkotunnus
Ja KristiinaS oli näperrellyt tämmöiset hienot kaikille. Kiitos sinullekin! Olen tässä yrittänyt pähkäillä miten tuo on tehty, mutta aivot vaan meinaa nyrjähtää. Upea on.
Sain illan aikana vihdoin ja viimein pääteltyä loput silmukat Petuniasta ja huivi on jo pingottumassa. Kuvia ja raporttia luvassa huomenissa. Leppoisaa perjantai-iltaa!