UFO - unfinished object

Ehei, nyt ei tule juttua lentävistä lautasista vaan ihan toisenlaisista ufoista. Neuleharput ovat jo ehtineet irvimään, miten voi olla mahdollista että minulta muka löytyy ufoutuneita projekteja. No, pakkohan ne loputkin nyt on sitten esitellä.

Ufojen määrä on tällä hetkellä alhaisin pitkään aikaan. Keväällä kun osallistuin neulomossa ufojen tuhoamiskuukauteen, en saanut tuhottua saati valmiiksi yhtään niistä. Ja ufoja oli silloin lähes puolet enemmän kuin nyt. Eilen esittelinkin jo yhden ufoutuneen projektin (Heart to heart socks) ja tässä yhteiskuva niistä lopuista kolmesta.

Ylimpänä dominopeitto Puro kanervikosta, jota on tullut näperreltyä on/off lokakuusta 2010 lähtien. Kevään ja kesän peitto on saanut rauhassa oleilla projektipussukassaan ja vasta tässä kuussa olen tainnut tehdä siihen taas kaksi palaa lisää. Etenee pikkuhiljaa, mutta turha kysyä minä talvena tämän lopulta saa jalkoja lämmittämään... Vielä olisi reilu kilo lankaa odottamassa pääsyä osaksi peittoa.

Vasemmassa laidassa on puolestaan Moonlight sonata-huivi. Lankana Wetterhoffin Sivilla, jonka sain neulomon joululahjavaihdosta viime jouluna. Räveltämön mukaan olen aloittanut projektin 17.1.2011 enkä ole tuon pidemmälle päässyt. Ohjeessa tehdään pitsiä niin oikealla kuin nurjalla ja tämä oli ensimmäinen tämän tapainen pitsihuivi, jonka olen aloittanut. Molemminpuolinen pitsi on tuottanut näköjään vähän ongelmia, koska on edelleen kesken. Myöhemmin olen tehnyt kyllä huiveja, joissa pitsiä tehdään joka kerroksella. Ehkäpä tämäkin joskus valmistuu?

Alimmaisena on mysteerihuivi keväältä 2010 eli Mandala II. Tämä on aloitettu toukokuun alussa 2010 ja olen tehnyt siitä kaaviot A - C. Projekti jymähti aikanaan siihen, etten osannut päättää minkä D-kaavion valitsen ja langan riittävyys myös askarrutti. Kuin ihmeen kaupalla löysin yhden vyyhdin samaa värierää Grignascon merinosilkkiä Menitasta lisää, melkein vuosi sen jälkeen kun olin ostanut sieltä ekan satsin! Langanriittävyysongelma on siis ratkennut jo alkuvuodesta, mutta huivi vaan ei ole edistynyt. Olen jo valinnut D-kaavionkin, jonka aion tehdä, mutta... Itse asiassa tämä projekti on alkanut taas hieman houkutella. Haaveissa olisi saada tämä valmiiksi talvella, jotta tummanvioletin huivin saisi sitten kuvattua lumihangella. Toistaiseksi ei ole kiirettä...kun ei ole sitä lumihankeakaan!

Niin että löytyy niitä ufoja minultakin. Ja varmasti löytyy jatkossakin.
Nyt takaisin tikuttelemaan sukkia, ehkäpä juuri niitä eilen esittelemiäni ufosukkia.

Vieroitusoireita

Voihan vesisade.
Kisut haettiin eilen takaisin kotiin ja nyt mulla on ihan hirmuiset vieroitusoireet! Niin sitä vaan puolessatoista viikossa ehti tottua siihen, että kotona on karvaisia kavereita odottamassa. Siis muitakin kuin ne nurkissa alati pyörivät villakoirat...

Jotain ihmeellistä tapahtui tässä viikonlopun aikana. Kuukausitolkulla (lue: suunnilleen maaliskuusta asti) ufoilleet sukat hyppäsivät takaisin työn alle ja nyt homma viimein lähti luistamaan. Aivoissa vaan jokin nytkähti ja kuvio alkoikin yhtäkkiä yllättäen sujua. Ja vauhtikin nopeutui, kun opettelin viimein tekemään nuo palmikonkierrot ilman palmikkopuikkoa. Nuohan saattavat jopa valmistua jossain vaiheessa! Tässä pientä esimakua missä menossa:

Näihin on siis tullut kymmenisen senttiä lisää ja kantapäät viikonlopun aikana. Kuvion kanssa pitää olla edelleen tarkkana kuin porkkana, mutta isoin henkinen este on jo ylitetty. Nyt vain jännittämään miten pitkiksi maltan tehdä sukanvarret. Neulomista vauhdittaa erinomainen musiikki menneiltä vuosilta.

Legendan kuolemasta tuli kuluneella viikolla 20 vuotta. Olenkin viettänyt Freddie Mercury-tribuuttiviikonloppua. The show must go on!

Time flies when you´re having fun

Minne ihmeeseen on aika taas kadonnut?? Puolitoista viikkoa on kulunut kuin siivillä. Kullanmurut noudetaan huomenna taas kotiinsa. Siis jos suostuvat enää täältä lähtemään...
Tätä kirjoittaessa sylissä istuu taas musta kehräävä karvakasa, joka haluaisi myös osallistua kirjoittamiseen. Ja neiti lojuu jaloissa vahtimassa, ettei tule kirjoitusvihreitä.

Tryffeli

Moottoroidut puikot ovat olleet telakalla viime viikot eikä valmista ole syntynyt nimeksikään tämän kuun aikana. Vihdoin ja viimein jotain sentään valmistui tällä viikolla, nimittäin taas yhdet sukat. Ja melkoiset eriparisukat ovatkin. Kaksi kerää Fabelia ja ihan samaa värjäyserää, mutta ihan erilainen lopputulos. Toinen sukka on kuin kalpea aavistus kaveristaan kuten kuvasta hyvin näkyy. Ja ei, en puhunut nyt noista kalmankalpeista koivistani...

Ja jos jotakuta jaksaa kiinnostaa, niin magic loopinahan nuo on taas tehty, kärjestä aloitettuna ja 2,5:n pyöröllä. Vakiovarustus siis.

Taidanpa lähteä tästä leipomaan gluteenittomia piparkakkuja. Ja joululaulut soimaan. Tästä tunnelmoinnista ei puutu enää muuta kuin se lumisade...

Nyt loppui vieraskoreus!

Eilen tarkkailtiin pulujen puuhia parvekkeella siihen malliin, että oli parasta nostaa tuoli oven eteen katsomoksi.

Tänään olikin sitten jahdattu puluja oikein urakalla, sillä töistä palattuani löytyi puolet ikkunalaudan kukista ja lamppu lattialta/crosstrainerin päältä. Se siitä vieraskoreudesta sitten. Heh. Sitä vaan ihmettelen, miten ovat onnistuneet pudottamaan vain joka toisen kukan ikkunalaudalta ja jättämään loput nätisti paikoilleen???
Kuvassa näkyvä joulukaktus onneksi säästyi, sen ruukku olisi mennyt säpäleiksi, jos olisi tehnyt tuttavuutta ikkunan eteen parkkeeratun crosstrainerin kanssa. Onneksi joulukynttelikkö odottaa vielä kaapissa! Huh.

Vehkarassu pääsi korkeammalle turvaan kaktuksen kanssa, mutta näyttää vähän onnettomalta...Vai mitä sanotte?

Ja kaksi viatonta silmäparia tapittaa tuossa vieressä. Mitähän ihmettä niiden aamupalassa oikein oli... Ei me mitään tehty, ne pulut tuon teki! Mokomat höpönassut, eihän noin söpöille voi edes olla vihainen.

Linssiluteen videotesti

Pitääpä testata miten toimii tuo videon liittäminen tekstin sekaan. Ja että näkyykö se myös.

Eipä tässä ihmeempiä.