Mezquita shawl

Tästä se tämänvuotinen huivimania lähtee?
Purin yhden ylivuotisen ufon pois nurkista pyörimästä, joka ei enää mallina puhutellut (Moonlight sonata-huivi) ja käytin langan toiseen huivimalliin. Parissa päivässä syntyi Mezquita shawl, jonka ohje löytyy Ravelrysta. Ja tänään herätin pitkästä aikaa kummastusta naapureissa kuvatessani huivia pihahangella päivänvalon jo hiipuessa.

Kamera hieman nikotteli pakkasessa ja värit ovat vääristyneet kaikissa kuvissa, mutta ainakin huivi erottuu hyvin taustasta. Malli on helppo ja valmistuu nopeasti. Suosittelen. Tosin tämä ei sovellu ulkokäyttöön näin pakkaskelien aikaan...

Huivista tuli valtava, mutta aina parempi niin. Korkeus keskeltä n. 30cm ja pituus kärjestä kärkeen noin 2 metriä.

Viitosen pyöröllä viininpunaista Wetterhoffin Sivillaa kului tähän huimat 67g. Tein vartalo-osaan ohjeesta poiketen vielä pari kerrosta sileää lisää, mutta lankaa jäi silti yli. Mitähän tuosta lopusta 33 grammasta saisi vielä tehtyä?

Ja äidin pyynnöstä esittelen vielä muotopuolen pannunalusen, joka syntyi dominopeitosta ylijääneestä Puro nöttösestä. Ei ole kauneudella pilattu, mutta ajaa asiansa.

Eipä tässä tämän kummempia tällä kertaa. Mukavaa alkanutta viikkoa kaikille!

Dominopeitto eli yhden ufon tarina

Tämä ylivuotinen ufoprojekti koki alkunsa jo syksyllä 2009, kun Novitan talvi 2009-lehti ilmestyi. Ihastuin lehdessä esiteltyyn dominopeittoon kertalaakista ja työ pääsi toteutettavien töiden listalle. Hamstrasin työtä varten 30 kerää Puro kanervikkoa (801) alkuvuodesta 2010 laskeskeltuani ensin paljonko tarvitsisin lankaa 8x9 palan kokoiseen peittoon, mutta itse peiton aloitus venyi aina syksyyn saakka. Aloitin neulomaan peittoa lokakuussa 2010 oikein tarmokkaasti, mutta saatuani noin kymmenisen palaa aikaiseksi työ vaan otti ja ufoutui. Parissa neuletapaamisessa alkuvuodesta 2011 sain tehtyä muutaman palan lisää kunnes työ taas hautautui moneksi kuukaudeksi. Selviydyttyäni KYJY-urakasta kunnialla kaivoin tämän ufon niin sanotusti naftaliinista (=sohvan nurkasta) ja jatkoin eteenpäin uudella tarmolla. Paloja taisi olla silloin koossa ehkä 14 tai 15. Enpä olisi siinä vaiheessa vielä uskonut, että projekti joskus vielä valmistuisi.

Marraskuun alusta alkaen olenkin sitten tikutellut tätä oikein apinan raivolla eteenpäin, kun projekti alkoi viimein taas kiinnostaa. Muutama viikko sitten alkoi vihdoin näyttää siltä, että työ jopa valmistuukin joskus. Viikko sitten totesin, että lankaa riittää vielä yhteen ylimääräiseen riviin ja peitto oikeastaan kaipasikin hieman lisää pituutta, joten tuunasin ohjeesta poiketen vielä yhden vaakarivin pituutta lisää. Eikä tuosta oikeastaan huomaakaan, että ohjeesta on poikettu jossain vaiheessa matkan varrella. Ohjeen mukaan peitto siis tehtiin pituussuuntaisesti.

8x10 palan peittoon upposi 28 kerää Puroa ja päätin vielä virkata reunoihin kiinteitä silmukoita 5,0:n koukulla niin pitkälti kuin kahdesta jäljelle jääneestä kerästä riitti. Ihan en kaikkea saanut kulutettua, sillä lankaa jäi vajaa puolikas kerä. Taidan virkata siitä patalapun tai jotain, ei se oikein muuhun taida riittää. Sinänsä outoa on, että peittoon upposi 29,5 kerää lankaa, mutta painoa sillä on vain 29 kerän verran (=1450g). Tulee heti kauhea vääristymä tilastoihin...

Ollakseen saumaton malli peitossa riitti langanpätkiä pääteltäväksi ihan tuhottomasti! Varsinkin kun lopussa päätin vielä tehdä pituutta sen yhden vaakarivin lisää. Se jo yksinään toi parinkymmentä langanpäätä lisää pääteltäväksi. Huh. Sinnikkäästi jatkoin kuitenkin loppuun saakka eikä työ jäänyt uudelleen ufoutumaan ja odottelemaan viimeistelyä.

Peitolle tuli kokoa 130cm x 160cm pingottamatta. Enkä aiokaan tuota pingotella, on ihan loistava jo tuollaisenaan. Ja aah niin ihanan lämmin! Ja asiassa on vielä toinenkin hyvä puoli. Kulutettuani Puro-varastoni tähän peittoon, minulla on taas yksi tyhjä 15 litran säilytyslaatikko. Siihen pitää ehdottomasti saada täytettä ettei raukalla ole orpo olo. Eiköhän tilanne korjaannu puolentoista viikon kuluttua, kun pyörähdän Karnaluksissa...

Ja jos joku todellakin jaksoi lukea tämän pienoisromaanin tänne loppuun saakka, niin pahoittelen vielä huononpuoleisia kuvia. Ja kiitos että jaksoit lukea tänne saakka. Sisätiloissa kuvaaminen on aina vähän niin ja näin, mutta tällä kertaa ei tehnyt mieli viedä peittoa tuonne ulos lumisateeseen, vaikka pihalta löytyisi useampikin töiden kuvaamiseen loistavasti soveltuva lumikasa.

Ai juu, tärkein melkein unohtui! Peitosta tuli valtavasti miinusta lankavarastoon, mutta hienointa on se etten ole vieläkään ostanut tässä kuussa lankaa! Lakko siis pitää edelleen. Kohta en varmaan osaa enää ostaakaan lankaa, missäköhän vaiheessa sitä pitäisi alkaa huolestumaan...?

Uskomatonta luonteenlujuutta!

Voin ilokseni raportoida, että tammikuinen langanostolakkoni pitää edelleen! Olen epävirallisesti lupautunut olemaan ostolakossa tulevaan Tallinnan reissuun asti ja tätä kidutusta pitää kestää vielä kolmisen viikkoa.

Poikkesin tänään töiden jälkeen Villavyyhdissä noutamassa tilaamani pingotussetin, enkä ihme kyllä sortunut kiusauksiin joita puodissa oli hyllyt pullollaan. Mutta katsokaapas miten ihania nappeja sieltä myös löytyi!

Kyllä aika typerä (vai sittenkin viisas??) täytyy olla, kun juuri parhaimpaan alennusmyyntiaikaan lakkoilee... Noh, onneksi tämä lakkoilu tuntuu ainakin sujuvan päivä päivältä aina vaan helpommin. En ainakaan näe enää unia langanostamisesta...

Mitään valmista ei ole vieläkään raportoitavana. Dominopeittoprojekti etenee tasaisesti ja tarkoitus olisi saada se vielä tässä kuussa valmiiksi. Siinä tuleekin sitten tämän kuun ainoat, mutta massiiviset miinukset yhdellä kertaa.

BTW, ulkona tupruttaa lunta. Voiko ihanampaa ollakaan?!?

JA voittaja on...

Arvontalippuja tuli yhteensä.....PALJON! Bloggerikin alkoi jo luulla kommettien tulvaa roskapostiksi... Melkein jännetupentulehdus tuli arpalippuja kirjoittaessa. Tulostin nimittäin teki tenän, joten piti tyytyä perinteiseen tyyliin.
Synttärisankari (=isäntä) sai kunnian toimia onnettarena ja kiposta nousi nimi....MAMMU, joka kommentoi seuraavasti:
Kahdella arvalla mukana ja kaksiväristä lankaa voisin huolia, jos onnetar suosii. :)

Onnittelut! Laitan sinulle sähköpostia, osoitteesi bongasinkin jo blogistasi.
Kiitos kaikille osallistujille ja tervetuloa myös kaikki uudet lukijat! Toivottavasti jaksatte seurata horinoitani.

Viikonloppuna luvassa siis ainakin lankojen värjäämistä ja ehkäpä myös ulkona hyppelehtimistä. Tänne eteläänkin saapui viime viikonloppuna vihdoin ja viimein lumipeite. Ja joku jo innokkaana loikki ulkona kuvaamassa luonnon omia taideteoksia. Tässä vielä lopuksi muutama "maistiainen" teillekin. Kuten kuvista näkyy, ei meri ole vielä lähelläkään jäätymistä.

Oikein mukavaa viikonjatkoa kaikille!

Arvonta !

No niin, uusi vuosi ja uudet (?) kujeet.
Aika rykäistä arvonta pystyyn! Kymppitonni meni mittarissa rikki jo alkuviikosta, kiitos siitä. Lukijoitakin on jo lähes viisikymmentä! Ohhoh ja tervetuloa.
Sen kunniaksi järjestän arvonnan, jossa on palkintona itse koolaamaani lankaa.
Ja ehkä jotain muuta pientä kivaa... Ja jos jollekulle on epäselvää mitä tuo koolaus tarkoittaa, niin siitä voipi käydä lukemassa tarkemmin vaikkapa Ilun koolausoppaasta.

Arvonnan säännöt ovat ne vanhat ja tutut muissakin blogeissa pyörineet säännöt.
Miksi muuttaa hyvin toimivaa kaavaa?

• Yhden arvan saa kommentoimalla tähän viestiin. Kerrothan samalla, haluatko yksiväristä vai kaksiväristä lankaa, jos voitto osuu kohdalle.

• Toisen arvan saa jos olet lukijani tai liityt arvonnan aikana lukijakseni.

• Kolmannen arvan saa jos linkittää arvonnan omaan blogiinsa.

Ilmoitathan kommentissasi monellako arvalla olet mukana. Jos osallistut arvontaan anonyyminä, muista laittaa selkeä nimimerkki, jotta voittajasta ei tulisi epäselvyyksiä.

Aikaa osallistua on tästä hetkestä 10.1.2012 klo 18.00 asti. Onnea arvontaan!